Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin

Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin
(kirjan esipuhe ja sisällysluettelo)

 

Tämä Yrjö Ahmavaaran ja Tatu Vanhasen kirja on julkaistu maaliskuussa 2001
(Atena-kustannus, Jyväskylä)

 

 

---

 

Yliopistojemme humanistinen yhteiskuntatiede syrjäyttää geenien keskeisen vaikutuksen

”Olennainen elementti, joka tarvittiin modernin tieteen syntyessä, oli kuilun luominen fysikaalisen tieteen maailman ja humanistisen kulttuurin maailman välille.” (Steven Weinberg, The New York Review, 3.10. 1996)

Tuo fysiikanteorian kuuluisan nobelistin ja aikamme ehkä merkittävimmän nykyään elävän tiedemiehen lause korostaa tärkeää seikkaa tieteen historiassa. Nykyajan länsimainen tiede on olennaisesti aivan muuta kuin antiikin Kreikassa aikanaan syntynyt humanistinen kulttuuri.

Englanninkieli kertoo tuon eron sanalla ’science’, joka tarkoittaa länsimaista modernia tiedettä, erotukseksi perinteisiä humanistisia tieteitä merkitsevästä sanasta ’arts’. Suomenkielessä ei ole vastaavaa erottelua, joten käytämme ilmaisua moderni tiede, kun puhumme nykyajan länsimaisesta tieteestä Weinbergin tarkoittamassa mielessä.

Suomalaista yhteiskuntatiedettä, sellaisena kuin sitä yliopistoissamme opetetaan, hallitsee vielä — taloustiedettä lukuunottamatta — humanistinen perinne. Tästä seuraa, että suomalaisten yhteiskuntatieteilijäin enemmistö rajoittuu ympäristö- ja kulttuurivaikutuksiin sulkien silmänsä geenien keskeiseltä osuudelta ihmisten käyttäytymisessä ja yhteiskunnan rakenteissa. Tämä koulukunnallinen asenne syrjäytti 1900-luvulla biologiset tekijät yhteiskunnallisina vaikuttajina.

Moderni tiede syntyi fysiikan teoriassa 1600-luvulta alkaneesta kehityksestä, joka perustui Galilein ja Newtonin matemaattisiin töihin. Kehitys johti monien peräkkäisten yleistysten kautta eksaktin luonnontieteen nykyisiin muotoihin. Mutta matemaattisen tieteen tulo aikaisemmin humanistisen kulttuurin kattamalle alueelle ei rajoittunut luonnontieteisiin, vaan on ulottunut tällä vuosisadalla myös ihmistä ja yhteiskuntaa koskeviin tieteisiin. Sen tulokset osoittavat perinnöllisyyden merkityksen ihmisen käyttäytymisessä olevan useissa tapauksissa ympäristö- ja kulttuurivaikutuksia suurempi.

Perinnöllisyyden ja ympäristön osuudet ihmisen käyttäytymisessä ja ihmisten yhteiskuntien rakenteissa voidaankin mitata vain soveltamalla modernin ihmistieteen matemaattista, psykometrista tutkimustapaa. Näin saaduista älykkyyttä ja rikollisuutta koskevista seurauksiltaan tärkeistä tieteellisistä tuloksista, jotka esitellään osassa 1, on yhteiskuntatieteissämme yleensä vaiettu.

Edward Westermarckin vuosisadan alkupuolella edustaman biologisen suuntauksen jälkeen syntynyt nykyinen yhteiskuntatieteemme sulkee pois muutkin luonnontieteelliset menetelmät ja niiden pohjalta syntyneet yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelutavat kuten darwinilaisen tutkimuksen. Mitä yhteiskuntatieteemme on tässä menettänyt, siihen keskittyy osa 2.

Kirjamme tarkoitus on täyttää noita aukkoja nykyajan suomalaisessa yhteiskuntatutkimuksessa ja esitellä lukijalle näin tarjoutuvia näköaloja yhteiskunnan rakenteeseen ja kehitykseen.

Helsingissä, tammikuussa 2001,

Yrjö Ahmavaara ja Tatu Vanhanen

---

Sisällysluettelo:

Osa 1: Geenit ja yhteiskunnan hierarkkinen rakenne (Yrjö Ahmavaara)
1. Darwinismista modernin tieteen perusmalliin
2 .Ihmisten yhteiskunnan älylliset hierarkiat
3. Ihmisen älyllinen elämäkerta
4. Yhteiskuntahierarkian moraaliset ulottuvuudet

Osa 2: Yhteiskuntatieteen darwinilainen kritiikki (Tatu Vanhanen)
1. Ympäristö- ja kulttuuritekijäin riittämättömyys
2. Sosiaalisen käyttäytymisen evolutiiviset juuret
3. Darwinilainen yhteiskuntatutkimus
4. Hyvän yhteiskunnan ongelma

Liite:
Richard Lynnin kuuluisat taulukot

Lähdeviittaukset

Osa 1: Geenit ja yhteiskunnan hierarkkinen rakenne (Yrjö Ahmavaara)

1.   Darwinismista modernin tieteen perusmalliin

·• Darwinismi historismin korkeimpana muotona
·• Sosiobiologia – turhaan parjattu
·• Dawkins ja luonnonvalinnan selkeä geeniteoria
• Stephen J. Gouldin hämärät teesit
·• Historismista eteenpäin
• Mitä on empiirinen tieto?
• Arkipäivän satunnaiset havainnot: kirjallisuutta vaan ei tiedettä
• Riidattomat havainnot ja tosiasiat: arkipäivän common sense
•  Kontrolloidut kokeet ja tilastolliset tosiasiat: eksaktin tieteen alku
• Havaintojen ja empiirisen tiedon luotettavuusasteet
•  Modernin tieteen perusmalli
• Täydellisimmin verifioituva täsmällinen tieto
•  Modernin tieteen rakenne: perusteorioiden hierarkia
• Tieteiden hierarkia ja Weinbergin hierarkialause
• Moderni tiede ja humanistinen perinne taistelussa elintilasta
• Aristoteles huutaa haudastaan
• Kepler haukkuu filosofit
• Newtonin mekaniikka filosofisesti virheellinen?
• Newtonin mekaniikka filosofisesti ainoa oikea?
• Mutta filosofit erehtyivät jälleen…
• Modernin tieteen yhteiskunnallinen merkitys
• Matemaattiset luonnontieteet yhteiskunnan rakentajina
• Tieteen vaikutus talouskasvuun taloustieteen vaikeimpana ongelmana

2.  Ihmisten yhteiskunnan älylliset hierarkiat

•· Kellokäyrä: tiedettä vai poliittista räjähdysainetta?
•· Se alkoi älykkyystestauksesta
•· Älykkyystutkimus on tilastollista: yksilön osalta epävarmaa
•· Mutta onko älykkyys olemassa?
•· Psykometriikka perimä/ympäristö-ongelman ratkaisijana
•· 1800-luvun perintö: tiede ja geenit
•· Behaviorismi, Pavlov ja vasemmiston kulta-aika 1945-80
•· Geenien vaikutus älykkyyteen on ympäristöä suurempi
•· Ihmisten koulutettavuus on rajallista ja riippuu älykkyydestä:
moderni tiede vastaan vasemmisto
•· Ammatissa menestymisen ennustaminen testeillä
•· Erilaisten ammattien vaatimat älykkyystasot
•· Onko yhteiskunnan älyllinen hierarkia oikeudenmukainen?
•· Mielenkiintoinen tutkimustulos Englannista
•· Amerikkalainen rotuongelma
•· Gottfredsonin todistus: Unequal but Fair?
•· Perinnöllisyyden ja ympäristön osuuksien tarkka laskenta
•· Erossa kasvaneiden identtisten kaksosten menetelmä
•· MZA-/DZT-, MZT/DZT- ja adoptiotutkimukset

3.   Ihmisen älyllinen elämäkerta

•· Mihin vain ihminen pystyy?
•· Yleisälykkyys (g, IQ)
•· Matemaattis-tieteellinen ajattelu
•· Kielellinen ilmaisukyky
•· Visuaalis-tekniset suorituskyvyt
•· Ei-älylliset suorituskyvyt
•· Miten standardoimaton älykkyyskerroin ja muisti muuttuvat
ihmisen vanhetessa?
•· Miten ihmisen elinympäristö vaikuttaa älylliseen suoritukseen?
•· Kotitausta vaikuttaa siihen hyvin vähän
•· Flynn-efekti: elintason kasvu nostaa väestön älykkyystasoa
•· Kouluopetuksen heikkeneminen 60-luvulta alkaen on vähentänyt Flynn-
suotuisaa vaikutusta
•· Aliravitsemus alentaa väestön älykkyystasoa
•· Syntymää edeltävät vaikutukset kaksosten älykkyystasoihin
•· Aikamme väärinkäsityksiä testien kulttuuriharhasta
•· Entä jos olisimme juutalaisia joiden johtajat tulivat yli 17 vuosisataa
älykkyysjakauman yläpäästä…
•· … tai jos esi-isämme olisivat käyneet kiinalaisten ja japanilasten
arktisen koulun?

4.   Yhteiskuntahierarkian moraaliset ulottuvuudet

•· Psykometriikka ihmisluonnon yleisenä tutkimusmenetelmänä
•· Modernin tieteen ja humanistisen kulttuurin ero puhuttaa jälleen
•· Minnesotan persoonallisuusinventaario ja yhteys psykopatian
ja rikollisuuden välillä
•· Kalifornian persoonallisuusinventaario ja psykopaatin
ominaisuudet
•· Psykopatia persoonallisuuden vakiona
•· Tutkimuksen alkaminen 50- ja 60-luvuilla Yhdysvalloissa
•· Lineaarinen riippuvuus todetaan Englannissa 70-luvulla
•· Pitkäaikainen seuranta Yhdysvalloissa vahvistaa tuloksen
•· Laaja tutkimus Englannissa kirjaa nuorisorikollisen elämäntavan
•· Lasten psykopaattisten oireiden toteaminen
•· Impulsiivisuus ja lyhytjännitteisyys
•· Yliaktiivisuus
•· Suhteellinen verbaalinen jälkeenjääneisyys
•· Psykopaatin ominaisuuksien tarkempi tutkimus
•· Psykopaatin erikoinen ekstroverttisyys
•· Psykopaatin alhainen viritystila
•· Omatunto ehdollisena refleksinä
•· Psykopatian kaksi muotoa
•· Yhteiskuntamoraali ja ihmisluonnon dimensiot
•· Introversio, stabiilius ja hoivaavuus yhteiskunnallisina perushyveinä
•· Onko hyvänolon ja pahanolon tunteen taso henkilökohtainen persoonallisuuden
vakio?
•· Kriminologian psykometrinen tutkimus
•· Perinnöllisyyden hallitseva osuus rikollisuuteen vahvistuu
•· Rikollisten älykkyyskeskiarvot
•· Verbaalinen jälkeenjääneisyys + psykopatia tekee rikollisen jo koulussa?
•· Älykkään psykopaatin todistajanlausunto

Psykometriikan moraalikasvatusta koskevia tuloksia

1. Rangaistuksilla ja palkinnoilla on keskeinen merkitys moraalikasvatuksessa

2. Demokraattisten lakimiesten rikospolitiikkaan liittyy myönteisiä mutta myös
seurauksiltaan tuhoisia piirteitä

Osa 2: Yhteiskuntatieteen darwinilainen kritiikki (Tatu Vanhanen)

1. Ympäristö- ja kulttuuritekijäin riittämättömyys

2. Sosiaalisen käyttäytymisen evolutiiviset juuret

3. Darwinilainen yhteiskuntatutkimus

4. Hyvän yhteiskunnan ongelma

Liite

•· Richard Lynnin kuuluisat taulukot (löytyvät kirjasta)

Lähdeviittaukset

•  (..löytyvät kirjasta.)